Hae tästä blogista

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Uusi Suomi - auvoisa turvakoto vaiko rasistista öykkäröintiä?


Eduskuntavaalit tulivat ja menivät. Vanha hallituskin tuli ja meni. Ilma on kuin myrskyn ja sateen jälkeen puhdistunut uuden eduskunnan ja yhä muotoutuvan hallitusmuodostelman tavoin. Sitä toiveikkaasti odotellessa.

Uusia myrskyjä odotellessa? Millaiseksi mahtanee keskustelu ja politiikka muodostua uusilla kokoonpanoilla? Perinteisten arvojen esiin astuminen luo jonkinlaista turvan tunnetta, sanoi Pirkko. Yhdyin samanmieliseen tuumailuun tovin mietittyäni. Oikeastaan olen siitä ja uudesta pääministeristä (puolueensa mukaan lukien) hyvin, hyvin iloinen.

Perinteiset hyvät isänmaalliset arvot ovat hyviä, ilakoi Pirkko yhä vain. Pelkään, että hän tarkoittaakin perussuomalaisia. Uuden, kristillisen arvopohjan omaavan pääministerimme ohjauksessa Suomen on turvallista siirtyä eteenpäin. Ainakaan mitään kovin radikaaleja yllätyksiä ei enää tarvitse odottaa. Kunnes muistin, että perussuomalaisista en ole kyllä ottanut vielä selvää. Ovatko he lintuja vai kaloja? Keitä he ovat? Ovatko he mysteerinen ja erikoinen puolue, vaiko ihan vain perussuomalainen sellainen?


Kärsin tietämättömyydestä ja vahvoista ennakkoluuloista: Mitä ne persut perussuomalaiset, mitä he oikeastaan haluavat? Haluavatko he ajaa jokaisen hieman tummemman tai kellertävämmän ihon omaavan pois Suomesta? Sellaisen, jolla ei ole arjalaiset piirteet? Liian musta tukka, liian vinot silmät? Muukalaisvihan esiinnousu? Se ei oikein istu kristillisiin arvoihin, eikä avoimeen eurooppalaiseen ajatteluun.

Se on kyllä totista totta, ettemme ole ongelmittakaan säästyneet muualta tulleiden kanssa. Heistäkin löytyy rikollisia ja vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä kunnioittamattomia. Paras keino olisi tehokas maahanmuuttajien kotouttaminen sekä kylmä selkeä valinta: kuka tänne Suomen maahan ja arvopohjaamme soveltuu suuremmitta ongelmitta. Samalla on muistettava auttamisvastuu jokaisesta hätää kärsivästä. Mekin voimme joskus tarvita samanlaista apua.


Joissakin kulttuureissa on kiistämättä hyvin merkittäviä eroja omaamme, mikä voi tehdä sopeutumisesta ongelmallista. Me esimerkiksi emme pidä raiskaamista missään muodossa sopivana. Emmekä monia muslimikulttuuriin kuuluvia asioita. Edellä mainittu tietenkin leimaa koko ryhmän, mutta sille ei nyt voi mitään. Erkkikään.

Suomi on kristillinen maa, täällä vallitsee kristillinen länsimainen arvopohja ja tavat, edelleenkin. Se on hyvinvointimme, sivistyksemme ja rauhanomaisuutemme perusta, väitän. Islamistisesta maasta tulevan on hyvin vaikeaa oikeasti, käytännössä, sopeutua täällä vallitsevaan elämään. Tilanne ei palvele kumpaakaan; ei islamistista arvopohjaa omaavaa, eikä enemmistösuomalaista. Siksi Päivi Räsäsen rohkea ajatus keskittää maahanmuuttajien valintaa sellaisiin, jotka sopeutuvat tänne hyvin, on aivan järkevä. Se tarkoittaa tietenkin kristillisen arvopohjan omaavia. Vai mitä, Erkki?

Vaikka näin leimaan samalla koko (muslimien) ryhmän sopeutumattomaksi, sisimmässäni uskon ja tiedänkin, että joukkoon mahtuu hyvin sopeutuvia rauhallisia yksilöitä ja perheitä. Heitä, joista välitän. Siksi tämä onkin niin vaikea aihe.


Realismi puskee eteenpäin. Kärjistetyn esimerkin turvin esitän vertauksen: kuinka hyvin suomalainen materialisoitunut hyvinvointiin ja sivistykseen tottunut yksilö sopeutuisi jostakin viidakon kätköistä löytyneen, sivilisaation ulottumattomissa tähän asti eläneen alkuperäisheimon yhteisön sääntöihin ja elämäntapaan?
   Kuinka paljon loukkaisimme heitä ja sotkisimme ehkä koko heimojärjestyksen erilaisilla, heille käsittämättömillä käsityksillämme ja tavoillamme? Karkottaisimme ehkä ravinnonlähteet saastuttavilla kemikaaleillamme tai ymmärtämättömillä, mutta meille välttämättömillä tavoillamme?


Aiheuttaisimmeko kenties heimojen sisällissodan sytyttäviä kahtia jakaantuneita ryhmiä ja eripuraa heidän keskuuteensa, tuomalla omasta hyväksi kokemastamme maailmasta elementtejä heidän elämäänsä?


Tiukasta islamistisesta kulttuurista tulevan arvo- ja kulttuurimaailma poikkeaa melkein yhtä paljon omastamme, kuin meidän arvo- ja kulttuurimaailmamme edellä mainitun kärjistetyn esimerkin alkuperäisheimon maailmasta. Siinä pohdittavaa.

On hienoa kohdata Suomessa eri kulttuureista ja maista tulleita, ja tutustua heidän kulttuuriinsa. Se rikastuttaa. Maapallo on tarkoitettu meille kaikille. Haluamme auttaa ja elää yhdessä. Eikö vain? Kuitenkin ymmärrän, että joitakin maahantulon rajoja olisi mietittävä. Kaikkien kannalta. Eivät tänne tulevat itsekään tiedä, minne joutuvat. Kristityt maahanmuuttajat ovat turvallisempi valinta, kuin radikaalit äärimuslimit. Maahantulijoita kyllä riittää. Meidän tehtävä on heistä valita se joukko, joka tänne pääsee ja jonka kanssa pystymme rakentamaan Suomea.

Siinä emme ehkä olekaan perussuomalaisten kanssa aivan samoilla linjoilla. Tietääkö Pirkko? Onko heillä sivistyneet keinot ja motiivit, eiväthän he ala öykkäröimään päättömästi? Aikovatko he päästää tänne ketään? Kuinka rankasti he aikovat "puhdistaa Suomen"? Miksi ja miten? Onko luvassa mellakoita? Anteeksi, olen ällistyttävän ennakkoluuloinen. Persujen Perussuomalaisten on nyt syytä kumota nämä ennakkoluulot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti